En nyt sitten tiiä mikä hetki tässä pitäis kertoa.. Hmm..

Viime vuonna merkittävin hetki oli, kun olin saanut facebookissa kaveripyynnön pojalta, jota en ollut nähnyt yli kymmeneen vuoteen. Alettiin jutella ja tekstailla, mesetellä ja muuta. :)

Tänä vuonna on ollut monia hauskoja hetkiä, mutta ehkä yksi mieleenpainuvimmista oli, kun kaveripoikani (?) tuli kysymään keittiöllä että "onko mulla hei iso sielu?". Siinä oltiin vähän kahden tulen välissä: jos sanoisin että ei, oot pikkusielusin mies mitä oon nähny, ois tuloksena hetken hymy, kunnes "jaa että pieni sielu".. Jos oisin sanonu että sulla on suurin ja lempein sielu mitä oon pojalla tavannu niin ois ensin "voi vittujen kevät..." ja sitte hymy, koska on kuitenki suuri sielu... :D Munamies, olet tehnyt paljon hallaa tälle suhteelle. :D <3

Tässä kuussa, suloisin hetki oli, kun ensimmäisessä kohdassa mainittu poika sekoili jotain sanoissaan kun jutteli minulle. :)

Tällä viikolla jännittävin hetki oli ensimmäisen ajon alussa. Tiistaina seuraava. :)

Something else: 

HEY. Yks proggis saatu valmiiksi! Ostin kehykset ja tein tänään seinälleni taulun. Nyt todella toivon että voisin lisätä kuvia. Sisareni etsi netistä hienoja kuvia, tulosteli koneen muistista ja toi minulle. Taulu on täytetty kuvilla, ja keskellä lukee isolla C'est la vie (se on elämää). Tauluun on ripoteltu myös muita tekstinpätkiä, ja vähän blingiä, aikaisemmassakin postauksessa mainitut hopeaiset ja punaiset sydäntimantit. Loistavuutta. Huomenna olis koulujuttuja, ja jos sitä alkuviikosta ehtis alottaa tuota runokirjasysteemiä. :)

Merci, Abbelsiini